Karjan kotiinkutsu

Conductor Notes:

English title: “Calling Home the Cattle”

Karjan kotiinkutsu (Calling Home the Cattle)
from Kaleva, Canto 32, English translation by W.F. Kirby (1907)

Tellervo, Tapion neiti,
Metsän tyttö tylleröinen,
Jok’ olet karhan kaitselija,
Viitsiä emännän viljan.
Päivän mennessä majoille,
Iltalinnun laulellessa
Itse virki viljalleni
Sano sarvijuonelleni;
‘Kotininne kourusarvet,
Maion antajat, majalle!

Koissa on hyvä ollaksemme,
Maa imara maataksenne,
Korpi on kolkko käyaksenne,
Ranta raikutellaksenne;
Kotihinne tullaksenne
Vaimot valkean tekevät
Nurmelle mesinukalle,
Maalle marjanvartiselle.

Nyyrikki, Tapion poika
Siniviitta viian poika!
Tyvin pistä pitkät kuuset,
Latvoin lakkapäät petäjät
Sillaksi likasijoille,
Paikaksi pahoille maille,
Suosulihin maasulihin,
Lätäkköihin läilyvihin!
Anna käyä käyräsarven,
Haarasorkan sorkutella,
Joutua joka savulle
Viatoinna vilpiöinnä,
Ilman suohon sortumatta,
Likahan litistymättä!

Kun ei karja tuosta huoli,
Yöksi ei kulkene kotihin,
Pihlajatar, piika pieni,
Katajatar, kaunis neiti,
Leikkoa lehosta koivu,
Ota vitsa viiakosta,
Käyös piiska pihlajainen,
Katajainen karjan ruoska
Takoa Tapion linnan,
Tuolta puolen Tuomivaaran,

Aja karja kartanolle,
Saunan lämmitä-panolle,
kotihin kotoinen karja,
Metsän karja Metsolahan!

Tellervo, O maid of Tapio,
Little daughter of the forest,
Be the guardian of the cattle,
Do thou guard the mistress’ cattle.
When the sun to rest has sunken,
And the bird of eve is singing,
Then I say unto my cattle,
Speak unto my horned creatures,
“Come ye home, ye curve-horned cattle,
Milk-dispenserd to the household!”

In the house ’tis very pleasant,
Where the floor is nice for resting,
On the waste ’tis bad to wander,
Or upon the shore to bellow,
Therefore you should hasten homeward,
And the women fire will kindle,
In the field of honeyed grasses,
On the ground o’ergrown with berries.

Nyyrikki, O son of Tapio,
Blue-coat offspring of the forest!
Take the stumps of the tallest pine-trees,
And the lofty crowns of fir-trees,
For a bridge in miry places,
Where the ground is bad for walking,
Deep morass, and swampy moorland,
And the treacherous pools of water,
Let the curved-horned cattle wander,
And the split-hoofed cattle gallop,
Unto where the smoke is rising,
Free from harm, and free from danger,
Sinking not into the marshes,
Nor embogged in miry places!

If the cattle pay no heeding,
Nor will home return at nightfall,
Pihlajatar, little damsel,
Katajatar, fairest maiden,
Quickly cut a branch of birch-tree,
Take a rod from out the bushes,
Likewise take a whip of cherry,
and of juniper to scourge them,
From the back of Tapio’s castle,
From among the slopes of alder.

Drive the herd towards the household,
At the time for bathroom-heating;
Homeward drive the household cattle,
Cows from Metsola’s great forest.